Suunnittelin purkin umpimähkää samana aamuna kun suunnitelman piti olla valmis. Työskentelytapani ovat hieman epätavallisia (tai ainutlaatuisia niin kuin itselleni uskottelen..), mutta sain suunnitelmat valmiiksi juuri ennen kuin opettaja saapui työpisteelleni katsomaan piirroksiani.
Paperilla oli korkean mallinen purkki, jonka kannen ja purkin sauman alasärmää ympäröi ulkoinen kasvikuvioitu sarja.
Opettaja hyväksyi piirrokseni, joten pääsin aloittamaan hommat.
Ensin, aloitin muotoilemaan levyä pyöreäksi niin, että levyn vastakkaiset päädyt kohtaisivat toisensa, muodostaen putken. Juotospintojen puhdistamisen jälkeen juotin sauman kiinni. Se oli opiskeluaikani ensimmäinen pitkä sauma. Jännitin sitä ensin, etenkin kun luokkalaiseni jotka juottivat minua ennen sanoivat sen olevan vaikeata. Siksi juuri yllätyin siitä, kuinka helposti oma juottamiseni onnistui. Juotosta sai kyllä siistiä viilaamalla, mutta muuten sauma oli hyvä.
Siistimisen ja muotoilun (ja takopinnan teon) jälkeen oli aika työstää purkin pohja. Se tapahtui nopeasti niin, että hopeapeltiä leikattiin ympyräksi, jonka jälkeen se laitettiin pyöreän raudan päälle. Palanen naputeltiin koholleen reunoista, jotta pohja olisi sisään päin kohollaan. lopuksi vielä kappaleen filssaus, hienointa filssipaperia myöten, ja sitten olikin aika juottaa pohja kiinni purkkiin.
Pohjasta oli reunoille jätetty ylimääräistä ainetta n 1-2mm, jotta juotoksen aikana juote juoksisi mahdollisimman hyvin ja tasaisesti koko sauman pituudelta. Kum pohjan sauma saatiin vesitiiviiksi, oli aika ottaa ylimääräinen aine pois kultasepän saksilla ja viilalla. Lopputuloksena siisti ja reiätön sauma.
Nyt kun putken pätkästä oli tehty pohjallinen ja kanneton purkki, oli vuorossa kannen sauman sijainnin määrittäminen. Muiden luokkalaisteni purkkien saumoista tulisi yksinkertaiset, näkyvät saumat, mutta halusin itselleni jotain koristetta sauman juurelle.
Sitä varten tarvitsisin ulkosarjan.
Koska en halunnut ulkosarjankaan olevan luonnoltaan liian yksinkertaisen näköinen, päätin laittaa siihen kuviota kuviovalssilla. Ensin mittasin purkkini ympärysmitan halkaisijan. Parin laskutoimituksen jälkeen sain mitat, jonka mukaan lähtisin työstämään itselleni aluksi aihiota.
Leikkasin itselleni sukaleen hopeapeltiä, paksuudeltaan noin pari milliä. Seuraavaksi hehkutin hopean pehmeäksi, jotta kuvio painuisi siihen paremmin. Sitten naputin muovivasaralla palasen päädyt vastakkain niin, että saisin juotettua ne yhteen.
Juotoksen jälkeen vielä vähän hienosäätöä niin, että ulkosarja olisi täysin pyöreä. Sen jälkeen aloin sovittamaan ulkosarjaa purkin ympärille.
Lyhyen venytys- ja pakotussession jälkeen sain ulkosarjan mahtumaan tiiviisti purkin ympärille, joten juottamisesta ei pitäis tulla ongelma.
 |
| Purkki ja ulkosarja. Seuraavaksi määritellään kannen sauman sijainti. |
Ulkosarjan tarkan sijoittamisen ja juottamisen jälkeen, siistin ulkosarjan yläsauman niin, että se olisi mahdollisimman teräväpiirteinen. Seuraavaksi sahasin purkista palan ulkosarjan yläpuolelta. Tästä tulisi purkin kannen sivureunat.
Periaatteessa toimenpide oli samanlainen kuin purkin pohjan teko. Siihenkin juotettiin kupera palanen, mutta tällä kertaa ulospäin kuperaksi. Kannen juotto onnistui yhdellä yrityksellä, ja siistinnän jälkeen tuloksena oli hyvä kansi.
Kannen juoton lisäksi tuli purkkiin muotoilla sisäsarja niin, että se pitäisi kannen tiukasti kiinni purkissa. sarjan aihioksi valitsin 0,8mm paksuista hopeapeltiä, josta leikkasin muutaman millin levyisen suikaleen. Sitten taivutin päät yhteen ja juotin kiinni. lenkistä muotoilin ympyrän, jota sitten supistelin ja venyttelin kunnes se sopi tiukasti purkin reunan sisäpuolelle.
Seuraavaksi juotin sisäsarjan kiinni purkin runkoon, jonka jälkeen aloin sovittelemaan kantta. Pienen filssaussäätelyn jälkeen, kansi pysyi kiinni purkissa. Nyt oli jäljellä enää pinnan viimeistely.
Pinnan viimeistely sujui filssaten ja kiillottaen. Vielä tummennusta blitsin avulla, ja purkki olisi valmis.
 |
| Purkki blitsattuna. Vielä kiillotusta vaille. |
Blitsauksen jälkeen kiillotin vielä ulkosarjan pintaa kevyesti niin, että kuvio kiiltäisi, muttei kuitenkaan kuluisi pois.
Pyyhin vielä hohkakivijauheella pois tummennusta rungosta niin, että se näyttäisi luonnollisesti kuluneelta. Vaikkei kaikki saumat toteutuneet täydellisesti, niin olen kuitenkin itse tyytyväinen lopputulokseen kokonaisuutena.
